Meikäläisen urahistorian ensimmäinen oikea kesäloma starttasi viime perjantaina. Ah kuinka se maistuukaan mukavalta. Ensimmäinen lomaviikko on sisältänyt kyllä harvinaisen paljon kiroilua ja hallitsemattomia mielialanvaihteluja, johtuen eteisen remontista. Siis kuinka vaikeaa voikaan pienen huoneen pintaremppaaminen (mun kriteerit täyttävällä tavalla) olla! Huh. Onneksi remppa on nyt ovenpielien parantelua lukuunottamatta valmis. I-HA-NAA! Melkein yhtä suuri helpotus kuin se, kun sai opparin tehtyä.
Mutta siis, remontista itse aiheeseen. Käytiin äipän kanssa tällä viikolla viettämässä päivä Kaskisilla. Ihan vain siksi, koska on loma ja voi tehdä tällaisia extempore-reissuja. Ja koska en ole Kaskisilla koskaan käynyt. Keskiviikkona siis startattiin auto kohti Kaskista suhteellisen epävakaisessa säässä. Matkalla satoi vettä sekä vähemmän että enemmän, mutta kun menolainen parkkeerattiin Kaskisten (ainoalle?) parkkipaikalle, paistoi aurinko pilvettömältä taivaalta.
Aten kaverit oli alkukesästä meillä kyläilemässä, ja puheeksi tuli jostain syystä Suomen Manhattan. Paikka itsessään jäi kysymysmerkiksi, mutta onneksi paras ystäväni Google tiesi, että kyse on Kaskisten kaupungista. Rupesin ihan tätä postausta varten etsimään, että miksi ihmeessä Kaskinen sitten on Suomen Manhattan. Muistelin, että puhuttiin syynä olevan pinta-ala. Mukava, mutta epäluotettava ystäväni Wikipedia kertoi, ettei se pinta-alakaan näillä kahdella paikalla täsmää. Atte muisteli, että kyse on saarien muodosta. Vastauksen kysymykseeni antoi Ikosen Matleena kotimaassa.fi -sivustolta: "Kaskista kutsutaan usein "Suomen Manhattaniksi" sen sijainnin ja ruutukaavaan perustuvan asemakaavan vuoksi." Asia selvä, kiitos.
Kaskinen on tosiaan väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki, ja sen kyllä huomasi kaupungissa tepastellessaan. Kadut olivat tyhjiä, ja niillä muutamalla vastaantulevalla ihmisellä oli kaulassaan kamera kuten allekirjoittaneellakin. Mutta se oli oikeastaan aika ihanaa. Aurinkoisessa kaupungissa oli mukava talsia yksikseen ilman päämäärää. Ukkospilvet kerääntyivät taivaalle jossain vaiheessa, mutta meidän Kaskisten reissuun ei kuulunut kuitenkaan muuta kuin hellettä ja auringonpaistetta.
No mitä Kaskisilla voi sitten tehdä? Ei sinänsä paljon mitään. Bladhin talosta (näkyy yllä), joka toimii myös turisti-infona, sai karttoja, joihin oli merkitty oikeastaan kaikki mitä Kaskisilla on tarjottavana. Suurin osa kaupungin putiikeista oli käsityöläiskauppoja. Meillä kävi aukiolojen kanssa tosi huono säkä - vain muutama puodeista oli visiittimme aikana auki. Yksi ainoista avoinna olevista paikoista - Savipaja Murray - oli kyllä ehdottomasti käymisen arvoinen. Rouva Murray toimi keramiikan myyjänä puodissa, ja herra Murray valoi savesta astioita ja muita koriste-esineitä pihamökissään. Niin pariskunnan täydellinen puutarha kuin herran työntekokin oli yleisölle avointa ihasteltavaa. Pihalla (ja vähän myös sisällä) käyskenteli kana ja kukko. Pariskunnan kanssa talossa asusteli myös koira ja kissanpentu. Aika idyllistä!
Kuten jo mainittu, kovin moni muu paikka ei ollut auki, joten kävelimme vain ympäriinsä ilman päämäärää (ja etsimme muutamia geokätköjä). Erääseen valokuvanäyttelyyn kuitenkin eksyimme ja saimme itse kuvaajalta selostukset valokuvista ja tunnelmista niiden takana. Kuvat oli otettu Albanian kiertomatkalta, ja kuvaaja oli eräs ruotsalainen vanha rouva. Tarinat olivat ihan mielenkiintoisia, ja kuvatkin aukesivat paremmin, kun joku kertoi niistä yksityiskohtaisesti.
Kaskinen koostui ihanista puutaloista, ja niiden vielä upeammista puutarhoista. Kaupunki oli sekoitus ränsistynyttä, kunnostettua ja huonosti kunnostettua. Katumaisema oli kuitenkin mitä kaunein, ja yksityiskohtiin oli kiinnitetty paljon huomiota.
Suurimman vaikutuksen kaupungissa teki kuitenkin sen ihana rantatie. Rannassa oli vanha kalasatama savustuspönttöineen ja verkonkuivatustelineineen, laitureita, veneitä, uusia ja vanhoja taloja, sekä tuulimylly. Voi että kuinka tykkäänkään heinäseiväsaidoista ja punamullalla maalatuista tuvista.
Tällaisena Kaskisten pieni kaupunki meikäläiselle näyttäytyi. Onko joku käynyt, ja näyttikö tutulta? Suosittelen kyllä lämpimästi päiväretkeä!
Parin päivän sisällä olisi tarkoitus tulla juttua vielä ensi viikon reissusuunnitelmista ja ehkä muitakin kesäkuulumisia. Kuvaruutukuulemisiin siis!
